Viinitarhan menestymiseen liittyy mahdollisimman hyvän paikan valinta. Virhe suunnittelun tässä vaiheessa voi olla viinitarhalle korjaamaton ja kyseenalaistaa koko hankkeen.
Suomen epäsuotuisan ilmaston olosuhteissa suurimpiin päätöksiin kuuluu oikean paikan valinta tulevalle viinitarhalle. Parhaat sijainnit viinitarhoille Suomessa ovat Etelä- ja Länsi-Suomessa. Toki tämän alueen pohjoispuolella viininkasvatus on mahdollista, kannattaa kuitenkin valita kasvatukseen kestävimmät viiniköynnöksen lajikkeet.
Viinitarhan perustaminen tasaisille alueille voi olla riskialtista missä tahansa Suomessa, johtuen mahdollisista kovista pakkasista ja halloista. Täysin sopimattomia ovat suljetut syvänteet, joihin hyvin usein jää kylmää ilmaa. Jos jostain syystä on pakko pitää viinitarhaa tasaisella alueella olevalla palstalla, sinne on myös valittava hyvin pakkaskestäviä lajikkeita, mutta alueella ei saa olla säännöllisiä keväthalloja. Suomesta löytyy useita paikkoja, joissa halla toukokuussa ja kesäkuun alussa, tai jopa juhannukseen asti, kuuluu sääntöihin, mutta nämä paikat ovat viininkasvatukselle sopimattomia.
Parhaita paikkoja viinitarhalle ovat lounais- ja etelärinteet – meidän ilmastossamme aurinko on siellä viiniköynnöksille tehokkainta. Vähän huonompia ovat länsi- ja kaakkoisrinteet. Maastossa tärkeää on viinitarhan sijainti niin, että se on korkeammalla kuin eteläpuolella oleva alue; mitä korkeammalla, sitä parempi. Tämä aiheuttaa kylmän ilman poistumisen viinitarhan alueelta, ja hallat ovat harvinaisempia kuin muualla. Tarhan alarajan alapuolella ei saa olla kylmää ilmaa pysäyttäviä esteitä, esim. puita, tiiviitä pensasaitoja, muureja, rakennuksia. Alue saa olla ympäröity muista kolmesta suunnasta. Pohjoisen suojan pitäisi olla korkein ja tiivein, koska se vähentää kylmien ja kuivien pohjois- ja koillistuulien haitallista vaikutusta.
Vesialueen läheisyys vaikuttaa positiivisesti viinitarhan pienilmastoon. Kesällä auringonsäteet heijastuvat veden pinnasta ja paistavat viinitarhaan, mikä toimittaa lisää lämpöä viiniköynnöksille. Sen tuloksena ilman lämpötila veden läheisyydessä aamuisin on korkeampi, päivän aikana se nousee nopeammin ja iltaisin laskee hitaammin. Hitaasti jäähtyvä vesi nostaa ilman lämpötilaa öisin. Matalien vesien, kuten esim. lampien ja soiden naapuruus, voi aiheuttaa enemmän haittaa. Siellä voi esiintyä halloja ja viinitarhan perustamista sinne on vältettävä.
Vaikka kuinka hyvä paikka olisi, suomalaisen viinitarhurin kannattaa harkita hallantorjuntaa. Keväällä hallan tullessa suositeltavaa olisi köynnösten peittäminen muovilla tai harsoilla. Toinen hallantorjunnan vaihtoehto on sadetus. Tätä menetelmää Suomessa käytetään nykyisin esim. mansikkapeltojen suojaamiseksi hallalta.
Kun kasvukautta saa pidennettyä keväällä se nopeuttaa koko vuoden kasvua. Järvien ja meren lähellä kasvukausi jatkuu syksyllä paljon pitempään. Jos sellaisella alueella saa keväthallan pois, olosuhteet voivat olla oikein hyvät viininkasvatukseen.