Suomen listautumista EU:n viinintuottajamaaksi tulee edistää erillään muista alkoholipoliittisista hankkeista – viinikulttuurin kehittyminen tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia maatalouden ja matkailun aloilla
1.7.2025

Suomessa on viljelty viinirypäleitä jo 1700-luvulta alkaen, ja kaupallinen rypäleviinien tuotanto on vähitellen käynnistymässä. Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus ”Suomi hakee listautumista EU:n viinintuottajamaiden luetteloon”. Lisäksi hallitusohjelmaan sisältyy alkoholilainsäädännön tarkastelu, sisältäen selvityksen vahvojen viinien myynnin sekä etämyynnin vapauttamisesta. Kokonaisuuden haastavuus ja hallituspuolueiden eriävät näkemykset vaikuttavat kuitenkin pysäyttäneen hallitusohjelman mukaisten toimenpiteiden edistämisen alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Alkon asema puhututtaa mediassa, ja julkinen keskustelu on keskittynyt ruokakauppa- ja etämyynnin vapauttamisen haasteiden ympärille, jättäen syrjään suomalaisen viinialan nykyisten ja tulevien yrittäjien huolen viinintuottajamaastatuksen saamisen aikaikkunan sulkeutumisesta. Hakemus tulee jättää ennen EU:n seuraavan viisivuotisen maatalouskauden alkua vuonna 2028.

Suomen Viininkasvattajat ry tarjoaa ongelmaan realistisen ratkaisun: eriyttämällä keskustelusta hallituspuolueiden kiistakapulat voidaan keskittyä hallitusohjelmaan kirjatun listautumisen toteuttamiseen. Viinimaastatuksen hankkiminen mahdollistaa suomalaisen viinialan kehittymisen, edistäen samalla toista hallitusohjelman tavoitetta – maaseudun elävöittämistä. 

Suomen Viininkasvattajat ry edustaa suomalaisia viinirypäleiden kasvattajia ja rypäleviinien tuottajia. Yhdistys esittää, että Suomen tulisi viipymättä ryhtyä edistämään EU:n viinintuottajamaan statuksen hankkimista sekä laajentaa alkoholilain tilaviinin määritelmä koskemaan myös viinirypäleitä mahdollistaen siten rypäleviinien valmistuksen ja myynnin suoraan tiloilta Ruotsin mallin mukaisesti. Ruotsi on kuulunut viinintuottajamaiden joukkoon jo yli kaksikymmentä vuotta, ja kaupallista viinintuotantoa on naapurimaassamme jo ainakin Tukholman korkeudelle saakka. Lisäksi Ruotsin viinitarhat saavat myydä viiniä suoraan kesäkuun 2025 lainmuutoksen myötä.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaisesti viinimaastatus ei vaikuta yksinään Alkon asemaan. Jos viinimaastatus haetaan, olisi absurdia jättää rypäleviinit tilaviinien ulkopuolelle. Tällä hetkellä alkoholilain säädös tilaviinistä mahdollistaa sen, että enintään 13 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä tilaviinejä voidaan myydä kuluttajille suoraan niiden valmistuspaikalta. Tämä poikkeus kuitenkin sulkee rypäleviinit ulos epätasa-arvoisesti. Käsityöläisviinien myynti suoraan tiloilta olisi linjassa EU-säädösten kanssa, eikä pientuotannolla olisi kansanterveydellisiä vaikutuksia. 

Näiden kahden kohdan toteutumisella olisi siis ainoastaan positiivisia vaikutuksia. Suomalaiset viinintuottajat saisivat yhtäläiset mahdollisuudet suhteessa esimerkiksi marjaviinien tuottajiin sekä ruotsalaisiin tuottajiin, ja viinimatkailu voisi muodostua houkuttelevaksi elinkeinoksi. Konsensus tarpeesta maaseudun elävöittämiseen on laajaa: Suomella ei ole varaa jättää yhtäkään kiveä kääntämättä tavoitteen edistämiseksi. 

Hallitusohjelman julkistamisen jälkeen useat kasvattajat ovat uskaltautuneet tekemään investointeja luottaen hallituksen kykyyn viedä hanke maaliin. Muiden uudistusten selvitystä voidaan jatkaa erillisenä hankkeena, mutta niiden ei tule vaarantaa viinimaastatuksen hakemista. 

Lisäksi, hallituksen uusimman lakiluonnoksen mukaan ulkomailta saisi tilata etämyyntinä alkoholijuomia 80 prosentin vahvuuteen saakka, mutta kotimaisia vain 8 prosenttiin saakka. Tämä jättäisi etämyynnin ulkopuolelle esimerkiksi normaalin vahvuiset viinit. Kotimaisten tuottajien syrjintä on täysin käsittämätön linjaus; laki tulee muokata yhdenvertaiseksi.

Toivomme nyt hallitukselta päättäväisiä toimia – antakaamme suomalaiselle viinialalle mahdollisuus.

Suomen Viininkasvattajat ry:n hallitus