1

(8 replies, posted in Yleinen keskustelu)

Kuulostaa mukavan edulliselta.  Itellä olisi pari 80€ refraktometriä kaupan.  smile

Itse olen käyttänyt kuivaa paperia.  Kokonaankin voi upottaa tuossa tapauksessa, tasaa ainakin lämpötilaa ja kosteutta.  Mutta jos kasvatat samassa ruukussa, voi olla puoliksikin peitetty ja mullan alla oleva ilman kääreitä.  Tällöin turvemullan tulee olla lievästi kosteaa koko talven.

Kun viinit alkavat kasvaa, kannattaa ruukkujen siiretelyä välttää kunnes kasvut ovat yli 15cm pitkiä.  Juuret ovat aluksi herkkiä. 

Olen tehnyt risteytyskokeita, mutta itämään saaminen on vaikeaa ja tarvitsee yleensä kaksi kylmäkäsittelyä.

Timo

Pistokkaille olen kokeillut paria systeemiä:  Enemmän olen käyttänyt käärimistä talouspaperiin ja sitten löyhään tuorekelmuun ja jääkaapin kylmään kohtaan ... mielellään +1C 

Helpompi on tehdä sama kääre ja upottaa talveksi multaan.  Jos maan jäätyminen on ongelma, voi päälle laittaa pakkaspeitteen tai styroksia. 

Jääkaappimenetelmässä on se etu, että pistokkaat voi ruukuttaa maaliskuun lopulla ja saa paremmin talveentuvat taimet.

Toisessa menetelmässä joutuu odottamaan maan sulamista.

4

(8 replies, posted in Yleinen keskustelu)

Ite olen tilaamassa nyt muutaman mittarin ja hinta heiluu 80-100 euron huitteilla.  Voin ottaa mittarin lisää, jos kiinnostaa.

Itse laitan varsin harvoin typpeä tai muutakaan (vain tarvittaessa) keväällä.  Syksyllä tai oikeammin elokuun alussa laitan syyslannosta kaliumin vuoksi. 

Tulee parempi talvenkesto ja enemmän kukintoja.

Vanhemmillani on Zilga täysin suojaamatta ja varsin vapaalla kasvulla.  Ei minkäänlaisia talvivaurioita ... viime talvena sillä paikalla oli -37C...

Kalkkia voi antaa maltilla zilgaa lukuunottamatta kaikille lajikkeille. 

Leikkaan omat viinini vahvasti marraskuussa ja saan samalla pistokkaita.

6

(6 replies, posted in Lajikkeet)

Vilkaise tuolta yhdistyksen sihteerin kohdalta ja laita minulle sähköpostia.  Laittelen kuvia paluuna smile

7

(7 replies, posted in Yleinen keskustelu)

Ainakin itse huomasin, että ne jotka kukkivat touko-kesäkuun vaihteessa, ovat kehittyneet normaalisti.  Myöhemmin aloittaneet jumivat lähes kuukauden.

Timo

8

(0 replies, posted in Yleinen keskustelu)

Hyvät viini-ihmiset:  Tässä teille haaste ja mietittävää!

Minusta Suomessakin olisi syytä tähdätä laatuun jo alusta alkaen...  siis laatuun sekä syönti- että viinirypäleissä.  Tämähän tarkoittaa riittävää sokerimäärää ja hyvää happotasapainoa.

Tämä sateinen kesä saakin mietteliääksi.  Millä lajikkeilla pääsee kypsään tulokseen?   Tuleeko tarpeeksi sokereita viiniä ajatellen (min. 20 Brix)?  Onko makuvirheitä? Iskeekö taudit?

Taitaa olla tämä vuosi muovi- ja kasvihuonekasvattijien kuin myös terassi- ja parvekeviinien juhlaa.

Siis elokuun lopulla sokereita mittailemaan ja vertailua kehiin!

Timo

9

(1 replies, posted in Yleinen keskustelu)

Minulla on ilmeisesti se eka painos vuodelta 2001.  En osaa sanoa.  Pitäisi ehkä vertailla.  Onko sinulla Karvosen Juhan Viiniköynnöksen kasvatus Suomessa? 

Markkulan Arilta Omenakummusta tai Karvosen Juhalta voisi kirjaa kuulostella.  Se on ainakin Suomen oloihin vähintäänkin riittävä pläjäys.

Timo

10

(8 replies, posted in Yleinen keskustelu)

Kokeilin viikko sitten kukinnassa olevien 4-vuotiaden Regentien ja Biancojen siirtämistä.  Jouduin katkaisemaan pääjuuren ja nyt puolet kärsii, osa menee OK ja kolme näyttää olevan priimakunnossa.

Onneksi sataa noiden kannalta.  Muuten vettä onkin liikaa.

Timo

11

(7 replies, posted in Yleinen keskustelu)

Moi,

minulla Rondo, Leon Millot, Melna Skaistule, Solaris, Liepajas Agra, Liepajas Dzintars ja Dovga taitavat ehtiä.  Kolmessa ekassa kukinta oli jo touko-kesäkuun vaihteessa.  Viileät katkaisivat kehityksen ja nyt muissa noin 20 lajikkeessa aivan pienet raakileet. 

Nyt tarvitaan kuiva ja helteinen elokuu ehdottomasti.  Kuka tilaa sään? smile

Timo

12

(6 replies, posted in Lajikkeet)

Ei,

mutta olisi varmaan syytä nähdä kuvia asiasta.  Kunhan saan kotisivuni päivitettyä, voin laittaa linkin.  Tietysti mailaamalla minulle voin laittaa kuvia paluupostissa.

13

(1 replies, posted in Yleinen keskustelu)

Uskon, että toimii tuo kokeilu!

14

(8 replies, posted in Yleinen keskustelu)

Miunusta tuo siirtely on vaikeaa ja ite oon tuolla menetelmällä tappanut Regentin, Biancan, Gewürztraminerin ja muutaman muun.  Voi onnistuakin lajikkeella kuin lajikkeella, jos pitää talvella huolen mullan lievästä kosteudesta.

15

(8 replies, posted in Yleinen keskustelu)

Mie suosittelen mansikkakangasta juurille.

16

(6 replies, posted in Lajikkeet)

Minulla tunneli on koko talven.  Leikkaan viinit matalaksi marraskuulla ja peitän ne sitten tunnelimateriaalilla ja annan olla kukintaan asti.

17

(1 replies, posted in Lajikkeet)

Minulla on joitakin Pinot Noit Precocen nuoria viinejä.  Ovat talvehtineet PVA:n alla hyvin ja viime kesänä kypsyivät syyskuun lopulla Brixien ollessa noin 17.  Kovasta sateesta johtuen tuo sokerimäärä on hyvä.  Samaan aikaan Biancalla ja Regentillä oli vain 14 Brixiä.  Parhaimmillaan noilla kahdella on ollut yli 21 Brixiä jo syyskuun alkupuolella.

Tosin minulla on viinit tunnelissa kukinnan lähelle ja avomaalla siitä lähtien.  Pinot Noir Pre saattaa tarvita ruiskutuksia sateisina kesinä.

Nyt näyttää kukintoja tulevan varsin hyvin.  Viime talvena meillä oli kylmimmillään -35, joten pieni suojaus tarpeen.

Timo

18

(8 replies, posted in Yleinen keskustelu)

Moi,

vastasinkin sinulle jo sähköpostilla, mutta tämä on hyvä aihe tännekin.  Itse olen siirtänyt jopa kasvussa olevia viinejä heinäkuussakin.  Viini kuuluu vaikeasti tapettaviin kasveihin, mutta parhaan tuloksen tietenkin saa olemalla huolellinen ja siirtämällä lepotilassa olevia köynnöksiä.

Itse suosisin kevätsiirtoa juuryumisen varmistamiseksi.  Tietenkin huolellinen runsas kastelu istuttaessa ja viikon välein siirtovuonna oon eduksi.

Timo

19

(1 replies, posted in Lajikkeet)

Moi Matias,

tuo Bianca kuuluu omiin suosikkeihin myös.  Taudinkestävyys ja oikein kasvattettuna myös riittävä talvenkestävyys yhdistettynä rypäleiden laatuun on plussaa.

Parhaimmillaan tunneliavusteisessa avomaakasvatuksessa olemme saavuttaneet 21,5 Brix asteikolla syyskuun ensimmäisellä viikolla.  Tänä vuonna tosin jäi sateisen elokuun takia vain 14.

Omajuurinen Bianca eroaa kyllä vartetusta hiukan vaatimattomammalla kasvulla.  Nuo omajuuriset kestävät talveakin paremmin.  Jos phylloxera ei majaudu Suomeen, tuo omajuurinenkin voi onnistua.

Tom Plocherin ajatus Biancasta viininissä:  Wines  from Bianca in Minnesota have been notable for their exellent body and mouthfeel.

20

(8 replies, posted in Yleinen keskustelu)

Moi taas,

Noista lajikkeista Rondo on ehdoton viinipotentiaaliltaan.  Muutkin käyvät sekoituksiin, mutta makutekijät niissä ovat hiukan totutusta poikkeavat. 

Jos sinulla on peltoa viettävässä (etelästä länteen suuntautuvaa) rinteessä, voi hiukan mäen laelta alarinteeseen löytyä lämpimämpää kasvupaikkaa.  Tosin rinteen alaosa taas ei ole suotavaa, koska sinnehän se kylmä ilma pakkaa.  Mäen päällä taas tuuli on vaikuttavampi tekijä.

21

(8 replies, posted in Yleinen keskustelu)

Moi DO,

mitä lajikkeita sinulla on?  Missäpäin mökkisi sijaitsee?  Kannattaa tutkailla yhdistyksen sivuilta myös lajiketietoa ja Omenakummun sivuilla on myös monta kiinnostavaa lajiketta.

Yhdistys järjestää taas vuoden aikana kursseja kasvatuksesta, lajikkeista ja syksyllä taas valmistamme porukalla viiniä.  2011 lokakuussa valmistettuja jäsenten viinieriä maistelimme yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä.

Timo

22

(6 replies, posted in Lajikkeet)

Heipatirallaa,

minulla on puutarhassani noin 60 lajiketta ja suurinpiirtein 120 kasvia.  Lajikkeista tulee lista ominaisuuksineen piakkoin blogiin. 

Kaikki viinini on suojattu talvella kevyesti ja tunnelissa kasvukauden alun lämpösumman takia.  Rypäleiden kypsymisen tienoilla käytän taas katetta suurimmaksi osaksi lintujen takia ja aivan loppukaudesta talveentumisen varmistamiseksi.

Terveisin

Timo

23

(2 replies, posted in Yleinen keskustelu)

Moi vaan,

nyt tämä taitaakin sujua. 

Terveisin

Timo