Alla on esitelty joitakin saatavilla olevia lajikkeita, joiden on todettu menestyvän oikein hoidettuna Suomen olosuhteissa. Klikkaa kuvia nähdäksesi niistä suuremmat versiot.

Albo Varheaja

Menestymisvyöhyke: II

Tämä eestiläinen lajike kypsyy syyskuun puolivälin paikkeilla. Se on satoisa ja aikaissatoinen, usein ensimmäiset kukinnot ovat jo istutusvuotta seuraavana vuonna. Marjat ovat keskikokoiset, siniset ja säilyvät pitkään. Albo Varheajan versot talveentuvat aikaisin ja talvenkestävyys on hyvä.

Bianca

Menestymisvyöhyke: I-?

Unkarilainen lajike, jonka talvenkestävyys on hyvä. Bianca on voimakaskasvuinen ja vaatii poikkeuksellisen paljon tilaa. Taimiväliksi suositellaan 2 metriä ja riviväliksi jopa tätä enemmän. Versot tuleentuvat syksyllä aikaisin. Keväällä syksyn tai kevättalven leikkauksien jälkeen taimeen voi jättää jopa 30-40 silmua, mikä on kaksinkertainen tavalliseen verrattuna. Vaalean vihreät hyvänmakuiset rypäleet ovat kypsiä syyskuun alkupuolella. Tertut ovat keskikokoisia ja sato runsas. Sopii erityisesti viinin valmistukseen. Suositellaan kevyttä talvisuojausta.

Guna

Menestymisvyöhyke: II-?

Guna on latvilainen risteytys. Se kestää pakkasta 30 asteeseen asti, mutta toki tällekin suositellaan havuja tai muuta talvisuojausta etenkin parina ensimmäisenä vuotena. Guna pölyttää huonosti itseään ja tuulettomassa kasvihuoneessa ilman pölytysapua ei juuri lainkaan. Rypäleet kypsyvät avomaalla syyskuun alkupuoliskolla. Marjat ovat suuria, punertavan tummia, mehukkaita ja vähän hapokkaita. Maussa on mukana ojukkaviinin aromia. Sopii sellaisenaan syötävksi, mutta hyvin myös viinin valmistukseen.

Hasanski Sladki

Menestymisvyöhyke: III(IV)

Talvenkestävyys Hasanski Sladkilla on hyvä, kestää 20-35 astetta pakkasta. Kypsyy syyskuun alussa. Marjat ovat keskikokoiset, pienet, siniset, makeat ja sisältävät runsaasti C-vitamiinia. Aromaattinen ja sopii oikein hyvin viinin valmistukseen. Lehdillä on kaunis syysväri.

Jubilei Novgoroda

Menestymisvyöhyke: II(IV)

Tämän venäläisen lajikkeen talvenkestävyys on hyvä, kestää pakkasta 30 asteeseen saakka. Rypäleet kypsyvät syyskuun alussa. Marjat ovat pienet, kellertävän vihreät ja maukkaat. Tämä lajike soveltuu hyvin viinin valmistamiseen. Versot talveentuvat aikaisin. Suositellaan kevyttä suojausta talveksi.

Madeleine Angevine

Menestymisvyöhyke: I-?

Tämä on ranskalainen Vitis Vinifera lajike 1850-luvulta. Viileänä kesänä se ei ehdi ulkona kypsyä kunnolla. Siten se soveltuu parhaiten kasvihuoneeseen, jossa se kypsyy hyvin. Sen pölyttäjäksi tarvitaan toinen lajike tai kukkia pitää itse pölyttää esimerkiksi siveltimellä, siis siirtää siitepölyä kukasta toiseen. Madeline Angevinellä on erittäin hyvänmakuiset ja suuret marjat. Avomaalla kasvatettaessa tämä lajike vaatii hyvän talvisuojauksen.

Rondo

Menestymisvyöhyke: I-?

Rondo on saksalainen lajike, joka kestää pakkasta -20 astesen asti. Rypäleet ovat sinisiä ja suuria. Ne ovat hyvänmakuisia ja sopivat punaviinin valmistukseen. Satoisuus on hyvä, kypsyy lokakuun alkupäivinä. Viileässä paikassa telttamaisesti laitettu muovi keväällä touko-kesäkuun aikaan nopeuttaa kasvuun lähtöä ja siten syksyllä myös sadon kypsymistä. Rondo on yleisimmin kasvatettu lajike Tanskassa ja Ruotsissa.

Siegerrebe

Menestymisvyöhyke: I-?

Tämä saksalainen lajike kukkii myöhään, joten kukinta ei ole arka keväthalloille. Siegerrebe on yksi nopeimmin kypsyvistä lajikkeista, meillä syyskuun puolella. Marjat ovat hiukan punertavia, suurikokoisia. Hyvä syöntihedelmä, joka sopii myös valkoviinin valmistukseen. Siementen osuus marjasta on pieni. Vaatii talvisuojauksen.

Skujins 675

Menestymisvyöhyke: I-?

Skujins 675 on Moskovassa kehitetty lajike, joka kestää 25-35 astetta pakkasta. Se vaatii lämpimän kasvupaikan ehtiäkseen avomaalla kypsyä kunnolla. Rypäleet ovat pienehköjä, mutta herkullisen makuisia. Niitä voi käyttää myös viinin valmistamiseen. Vaatii talvisuojauksen.

Solaris

Menestymisvyöhyke: I-?

Solaris on saksalainen melko uusi lajike, joka kestää pakkasta ainakin -18 asteen tienoille asti. Sitä kasvatetaan pohjoismaista mm Norjassa. Rypäleet ovat keltaisia ja mehu sopii oikein hyvin valkoviinin valmistukseen. Täysin kypsiksi ne tulevat syyskuun loppupuolella. Suositellaan talvisuojausta.

Sukribe

Menestymisvyöhyke: II (III)

Tämän latvialaisen lajikkeen talvenkestävyys on hyvä ja se kestää pakkasta lähes 30 asteeseen saakka, kun sillä on maanpinnalla kate. Versot kasvavat voimakkaasti ja taimi tarvitsee tilaa kasvamiseen tavallista enemmän. Rypäle on keskikokoinen, vihreä, ja sen maussa on mukana ojukkaviinin aromia. Suurisatoinen, siementen osuus pieni. Kypsyy syyskuun puolivälissä.

Summer Sweet

Menestymisvyöhyke: I-?

Tämä on kotoisin Pohjois-Amerikasta Elmer Swensonin risteytyksistä. Se vaatii kevyen talvisuojauksen. Rypäle on tumma ja nimensäkin mukaan lämpimässä paikassa kypsyttyään maukas. Kypsyminen tapahtuu syyskuun lopussa.

Supaga

Menestymisvyöhyke: II (III)

Supaga kestää 18-25 asteen pakkasia, mutta sitä suositellaan erityisen lämpimään paikkaan tai kasvihuoneeseen, jotta sato ehtii kypsyä hyvin. Ulkona se vaatii talvisuojauksen. Rypäle on suuri, makea, vihreän keltainen, ja siementen osuus pieni. Supagalal on kohtalaisen suuri sato. Lajike kypsyy syyskuun lopussa. Maan happamuussuositus on pH 5,5-6,5 ja mullaksi sopii siis hapan rhodomulta.

Swenson White

Menestymisvyöhyke: I?

Avomaalla kasvatettavaessa Swenson White vaatii hyvän suojauksen talveksi. Marjat kypsyvät melko myöhään syyskuussa, joten se vaatii hyvin lämpimän kasvupaikan tai sitä voi kasvattaa kasvihuoneessa. Rypäle on vihreä, suurehko, maukas ja siementen osuus on pieni. Lajike on vastustuskykyinen tauteja vastaan.

Zarja Severa

Menestymisvyöhyke: II-?

Zarja Severa selviää avomaalla kevyellä talvisuojauksella hyvin. Rypäleet kypsyvät lämpimässä ja aurinkoisessa paikassa syyskuun puolivälin paikkeilla. Ne ovat mehukkaat ja mehu punaista. Siemeniä on vähän suhteessa hedelmälihaan. Sen oma siitepöly ei pääse tarpeeksi hyvin emin luotille, joten se tarvitsee toisen lajikkeen viereen pölyttäjäksi tai pölytystä pitää itse pensselillä täydentää. Zarja Severa sopii hyvin viiniä valmistukseen.

Zilga

Menestymisvyöhyke: IV

Tämä Latviassa jalostettu lajike on erittäin talvenkestävä. Sen oksat puutuvat aikaisin ja se kestää 30, jopa 40 astetta pakkasta. Rypäleet kypsyvät syyskuun puoliväliin mennessä. Zilga on satoisa. Marjat ovat keskikokoiset, siniset, melko paljon siemeniä suhteessa marjan kokoon. Marja on miedon makuinen, vähän mustikan tyyppinen. Zilgalla on kaunis lehvästö, jonka syysväri on punainen. Versot talveentuvat hyvin, mutta keväällä Zilga on arka yöhalloille. Maan happamuussuositus pH 5,5-6,5, joten rhodomulta tai hapan metsämaa sopivat tälle lajikkeelle paremmin kuin tavallinen kalkittu pihamulta.Jos Zilgan rypäleitä käyttää viinin valmistukseen, täytyy jostain toisesta lajikkeesta saada lisää aromia, kuten Hasanski Sladkista tai Zarja Severasta.