Onko täällä ylläpitoa? Uusien käyttäjien rekisteröiminen pitää tehdä käsin, ellei roskapostitulvaa saada muuten pysäytettyä.

Minulla on ollut noin viiden vuoden ajan kasvamassa pihasaunan eteläseinällä 2 zilgaa ja 2 Jubileum Novgorodia ja kaipaisin ohjeita ensivuotta
varten sekä lannoitukseen että leikkaamiseen.

Tänä vuonna Zilgat ovat kumpikin tehneet ensimmäiset terttunssa, marjat tosin ovat edelleen vihreitä ja karviaisia pienempiä, eli enää ei liene toivoa että ne kypsyisivät tänä vuonna? Jubileum Novgoridissa ei ole ollut kukintoja vielä koskaan. Tässä sitten sarja kysymyksiä joihin
en ole netistä löytänyt vastausta tai olen vain lähinnä hämmentynyt erilaisten ohjeiden kirjosta...

1) Kalkitus
Netistä löysin tiedon että Zilga tykkää happamasta maasta (ph 5.5 - 6.5), eli sille ei ainakaan kannata antaa kalkkia tai tuhkaa.
Entäpä Jubileum Novgorodia, tykkääkö se happamasta vai kalkitusta maasta?

2) Lannoitus keväällä
Olen tähän asti antanut lannoituksena keväisin kanankakkaa sekä puuliiteriin kertynyttä maa/puu seosta koska joku suositteli sellaista.
(En tiedä tiedä mihin tuo suositus perustui.) Onko tämä riittävää, vai pitäisikö köynnöksille antaa myös muuta lannoitusta?

3) Lannoitus syksyllä
Mitä lannoitetta suosittelisitte

4) Suojaus talvea varten
Olen tavannut kasata rungon juuren ympärille muutaman kottikärryllisen puiden lehtiä jotka olen sitten kesän alussa ottanut pois.
Onko tämä hyvä tapa, vai kannattaisiko toimia jotenkin toisin.

5) Leikkaus syksyllä
Olen antanut köynnösten tavallisesti kasvaa kesäisin vapaasti saunan katonrajaan asti ja jättänyt sitten sillensä. Viime talvi oli leuto ja köynnöksien runko selvisi tällä tyylillä hyvin ja kasvu jatkui keväällä vanhoista rungoista, mutta parina ankarimpana talvena kasvu on alkanut vasta juuresta.

Tänä vuonna yritin ensimmäisen kerran leikata köynnöksia nyt elokuun alussa, leikkaamalla latvoista pois noin 20-40 senttiä, samoin kuin
karsin lyhensin myös muutamia tämän vuoren uusia oksia noin puolella rungon muista osista. Onko tämä riittävä tapa. Jostain olen lukenut ohjeita että köynnökset voisi leikata myös mataliksi, mutta en ymmärrä miten voisi siinä tapauksessa unelmoida seuraavana vuonna sadosta joka tulee käsittääkseni aina seuraavan vuoden kasvustoon.

6) Köynnösten monistaminen
Haaveilen siitä että saisin monistettua noita zilgoja ja jubileum novgorodeja siten että saisin myöhemmin noin 20 köynnöksen tarhan.
Onnistuuko se zilgojen kohdalla jos yritän kasvattaa uusia köynnöksiä tämän vuoden marjojen siemenistä.

Entä voiko leikatuista oksista saada jotenkin kasvamaan uusia köynnöksiä esim uittamalla vedessä jotta niihin alkaisi muodostua uusia juuria?

Minusta Suomessakin olisi syytä tähdätä laatuun jo alusta alkaen...  siis laatuun sekä syönti- että viinirypäleissä.  Tämähän tarkoittaa riittävää sokerimäärää ja hyvää happotasapainoa.

Tämä sateinen kesä saakin mietteliääksi.  Millä lajikkeilla pääsee kypsään tulokseen?   Tuleeko tarpeeksi sokereita viiniä ajatellen (min. 20 Brix)?  Onko makuvirheitä? Iskeekö taudit?

Taitaa olla tämä vuosi muovi- ja kasvihuonekasvattijien kuin myös terassi- ja parvekeviinien juhlaa.

Siis elokuun lopulla sokereita mittailemaan ja vertailua kehiin!

Timo

Miltä näyttää porukoilla satonäkymät tällaisena sateisena ja viileänä kesänä?

Asun Helsingissä ja minulla on kolme köynnöstä, Rondo, Zilga, sekä Jublei Novgoroda, jotka olen istuttanut  rivitaloni seinustalle pari vuotta sitten. Kasvu oli viime kesänä voimakasta ja ensimmäiset rypäleetkin sain Rondosta. Ongelmana on se, että katolta putoaa lumen suoraa niiden päälle ja joitakin oksia on mennyt poikki lumen painosta.

Miten on, uskallanko siirtää köynnöksen toiseen paikkaan, vaikka ne ovat istutte paikalle jo pari vúotta sitten. Hengissä ne näyttävät olevan, koska silmut ovat alkaneet suurentua ja mahlaa vuotaa jonkin verran syksyllä leikatuista oksien tyngistä.

Eli, siirränkö köynnöksen toisen paikkaan nyt keväällä tai vasta kesän jälkeen, vai siirränkö ollenkaan?

-Markku

Bianca on ehdottomasti yksi suosikeistani. Se on lämpimällä paikalla voimakaskasvuinen ja satoisa; kasvihuoneessani oleva 5-vuotias taimi tuotti viime vuonna noin 6-7 kiloa rypäleitä, jotka olivat sopivan hapokkaita ja melko makeita. Parasta niissä on se, että ne maistuvat ihan oikeilta rypäleiltä. Tertut olivat melko löyhiä ja painoivat keskimäärin noin 125g. Rypäleet ovat väriltään vaalean vihreitä (kasvihuone) tai kellertäviä (ulkona), ne ovat hieman zilgaa suurempia ja niissä on 2-4 siementä (pienempiä kuin zilgassa). Kiva piirre kasvihuoneessa kasvattaessa on se, että heikosti pölyttyneet marjat jäävät suuren mustikan kokoisiksi ja täysin siemenettömiksi -- mutta kypsyvät parisen viikkoa tertun normaalikokoisia marjoja nopeammin. Isokokoinen sato kypsyy meidän kasvihuoneessa melko myöhään syyskuun puolessa välissä -- ulkona nuoren taivukkaan 6 tertun sato oli kypsä suunnilleen samaan aikaan.

Bianca valmistautuu talveen aikaisin, ehkä jopa aavistuksen aikaisemmin kuin zilga. Se on meillä kestänyt ilman vaurioita ja taysin suojaamattomana 26 asteen pakkasen ulkona ja 21 astetta kasvihuoneessa. Nuori taimi kannattaa kuitenkin suojata hyvin, etenkin jos talveen valmistautuminen myöhästyy. Näin kävi meillä parina ensimmäisenä syksynä. Kasvihuoneen ovi kannattaa pitää syksyn ja kevään lämpimillä säillä auki, sillä talvilevon keskeytyminen johtaa tällä lajikkeella helposti silmujen kuivumiseen, sillä silmut alkavat paisua aikaisin, siitäkin huolimatta että itse kasvuun taimi lähtee kasvuun myöhemmin kuin zilga. Ulkona alkukesän kylmä sää hidastaa kasvua ja syksyn sadekelit sadon kypsymistä. Kukinta on myöhäinen muihin lajikkeisiin verrattuna.

Voimakaskasvuinen bianca vaatii erityisen paljon tilaa. Syksyn tai alkukevään leikkauksessa siihen voi jättää tavallista enemmän silmuja. Viime kesän 6-7kg sato saatiin jättämällä keväällä 40 kukkaterttuja tuottavaa silmua, loput typistettiin pois heti, kun vahvimmat marjaa tuottavat versot oli löydetty. Toisiaan liian lähellä olevat oksat kannattaa myös karsia, sillä bianca tekee erityisen paljon varasilmuja, jotka lähtevät kasvuun aikaisin ja joista osa tuottaa hyvän sadon. Nuorten versojen kanssa kannattaa olla kuitenkin varovainen ja ne on syytä tukea hyvin, sillä ne katkeavat helposti.

Leikkaustavoista biancalle näyttäisi sopivan parhaiten hyvin lyhyt leikkaustapa, sillä kasvihuoneessa jopa pari-kolmevuotiaaseen kantoon voi ilmestyä syksyn/kevään aikana 10-20 silmua. Itse käytän tällä hetkellä kahden oksan pareja, joista toisen leikkaan 3-4 silmun jälkeen ja toisen heti ensimmäisen silmun jälkeen. Loput oksat typistetään kokonaan pois jo syksyllä.

Pihallani on 4 köynnöstä kasvihuoneessa, 5 kasvihuoneen eteläseinällä ja yksi köynnös autotallin seinustalla, kaikki aurinkoisissa ja suojaisissa paikoissa. Kasvihuoneen lajikkeet ovat bianca, fabel, früh burgunder sekä solaris, seinustoilta taas löytyy zilga, iza, supaga (pistokkaasta), bianca (taivukkaasta), fabel (pistokkaasta) sekä eddys blue wonder.

Talven kovimmat pakkaset olivat noin -26 astetta ulkona ja -20.8 astetta kasvihuoneessa. Köynnökset olivat jääneet suojaamatta ennen kovimpia pakkasia, eikä luntakaan ollut juuri köynnösten oksien suojana. Syksy oli lämmin, ensimmäiset hallat/pakkaset tulivat marraskuun alussa. Köynnökset näyttävät kuitenkin kaikki selvinneen mainiosti talvesta.

Koska viime syksy oli sateinen ja rypäleet halkeilivat, päätin lisätä köynnösten juurille lisää multaa ja asetin mansikkakankaan päälle. Vesi ei siis pääse enää suoraan kasvihuoneen katolta köynnösten juurille, vaan suurin osa valuu n. 25 cm päähän molempiin suuntiin. Kankaan peitin kivillä. Mansikkakankaan ja kivien tarkoitusena on kohottaa maaperän lämpötilaa. Saapa nähdä toimiiko kokeilu.

minulla on puutarhassani noin 60 lajiketta ja suurinpiirtein 120 kasvia.  Lajikkeista tulee lista ominaisuuksineen piakkoin blogiin. 

Kaikki viinini on suojattu talvella kevyesti ja tunnelissa kasvukauden alun lämpösumman takia.  Rypäleiden kypsymisen tienoilla käytän taas katetta suurimmaksi osaksi lintujen takia ja aivan loppukaudesta talveentumisen varmistamiseksi.

Terveisin

Timo