Viiniköynnösten istutusta Tšekissä

Juha Karvonen
Julkaistu 10.04.2011

Kun Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla meikäläiset uudet viininkasvattajat pähkäilevät tarhan perustamisen, maaperän valmistelun ja istutusongelmien kanssa, voi tämä kirjoitus antaa heillekin uutta tietoa ja ajatuksia näistä asioista. Itse asiassa osa Tšekin tasavallasta ja Suomen tasavalta ovat nyt samassa nollapisteessä.

Kommunismin aikana Böömissä entiset sudeettisaksalaisten viininkasvattajien viljelmät jäivät hoitamatta. Ne alkoivat kasvaa karhunvatukkaa, pusikkoa ja sekametsää. Elben etelärinteet ovat kuitenkin edelleen viininkasvatukselle erittäin sopivia, joten punalippujen poistuttua pusikoiden peittämiä vanhoja terassiviljelmiä on ryhdytty raivaamaan takaisin entiseen vuosisatoja vanhaan käyttöönsä.

Litomericessa, lähellä Saksan rajaa 50. leveysasteella (Helsinki on 60. leveysasteella), minulla oli tämän huhtikuun alussa tilaisuus seurata, miten metsää muutetaan takaisin viinitarhoiksi, ja miten uudet köynnökset istutetaan. Nykyisillä koneilla metsän raivaaminen ja uuden viljelyalan perusmuokkaus sujuu nopeasti, mutta sen jälkeen uuden kasvualustan valmistelu ennen istutusta vaatii muutaman vuoden.

Kun metsä on kaadettu ja käyttökelpoiset puut otettu rakennus- tai lämmityspuiksi, risut poltetaan. Puunjuurien poisto ja maan syvämuokkaus tehdään kaivinkoneella, jolloin maa muokkautuu 70 cm syvyyteen saakka. Sen jälkeen maa tasoitetaan kaivinkoneella ja äestetään. Maa ei kuitenkaan vielä ole valmis istutettavaksi, vaan se tarvitsee lisää humusta. Kalkista ei ole puutetta. Maan pH on joskus liiankin korkea. Fosforia ja kaliumia on sopivasti, tai puute korjataan maaperäanalyysin mukaan.

Kuva: Istukkaiden paikat on merkitty tikuilla. Vasemmalla ylärinteellä maasta esille tullutta kalkkiveä. Kalkista ei siis ole puutetta.

Maa on rinteiden yläosassa hiekka- tai hietapitoista kivennäismaata, jossa humusta on hyvin vähän. Rinteiden alaosassa humusta on hieman enemmän. Näillä viljelyalueilla humusta on vain 1 – 1,5 %. Humuksen puute on jatkuva ongelma, koska se valuu eroosion vaikutuksesta vähitellen rinteiden alaosaan ja lopulta Elbeen. “Humus ist in Hamburg” eli lopulta humus on valunut Elbea pitkin Hampuriin. Rinnemaiden humuskatoa voidaan vähentää terassoimalla rinteitä.

Humuksen vähyyden vuoksi sitä on metsänpoiston, muokkauksen ja tasoitusten jälkeen ajettava uudelle viljelmälle 8 tonnia hehtaaria kohti. Humus ajetaan istutettavien köynnösrivien kohdalle, koska rikkaruohot kasvavat muutenkin. Sen jälkeen humusharjanne tasoitetaan ja muokataan maahan. Maa on nyt valmis köynnösten istuttamista varten ja aikaa metsän kaatamisesta köynnösten istutukseen on kulunut pari vuotta.

Kuva: Rivit saadaan suoriksi mittanauhaa kiristämällä ja istutusvälit tasaisiksi mittakepillä.

Köynnökset voidaan istuttaa koneellisesti tai käsityönä. Istutuskuoppa kaivetaan 30 – 35 cm syväksi ja 30 – 35 cm läpimittaiseksi. Kuopan pohjalle pannaan 4 – 5 cm kerros humusta. Köynnökset istutetaan vinosti rinteen alaosaan päin ja katsotaan, että varttamiskohta jää kuopan reunan tasalle. Juuret peitetään heti 3 – 4 cm humuskerroksella, joka tiivistetään painamalla. Sen päälle kasataan kasvupaikan maata, niin että kuopan reuna jää vielä 2 – 3 cm ylemmäs. Tähän syvennykseen kaadetaan 3 litraa vettä.

Kuva: Valmis istututuskuoppa

Kun vesi on imeytynyt maahan, kuoppa täytetään humuspitoisella kasvupaikan maalla ja kuopan maa tiivistetään polkemalla. Köynnöstä vedetään 2 cm ylöspäin, jotta juuret eivät jäisi ylöspäin suuntautuviksi, ja juurien ympärille tulisi riittävästi ilmaa. Koska Keski-Euroopassa käytetään aina vartettuja köynnöksiä, joissa silmuja ei ole vielä näkyvissä, maata kasataan istutetun köynnöksen ja tulevien silmujen päälle 2 – 3 cm hallojen suojaksi.

Ennen istutusta köynnöksiä pidetään vedessä muutamia tunteja. Köynnöksiä pidetään vedessä kuoppaan asettamiseen saakka, jotta juuret eivät pääsisi kuivumaan. Ennen kuoppaan asettamista kaikki juuret typistetään 5 – 10 cm pituisiksi.

Meillä aitojuurisia istutusköynnöksiä tai ruukkutaimia voi pitää vedessä ennen istusta ja juuria voi reilusti typistää. Istutusperiaatekin voi olla sama, mutta usein näillä köynnöksillä on istustuvaiheessa silmuja ja lehtiäkin, joten kuopan ulkopuolelle jäävää köynnöstä ei kannata yrittää peittää, vaan antaa sen alkaa kasvunsa tukikepin tai lankojen varassa.

Viinitarhamaan hinta on on Litomericen alueella 17 korunaa/neliömetri (25 korunaa on 1 euro), joten hehtaarin hinnaksi tulee 6800 euroa. Vastaavasti peltohehtaarin hinta on 10 korunaa/neliömetri, eli 4000 euroa/hehtaari. Hinnat ovat meikäläisittäin kohtuullisia, mutta tsekkiläisten keskipalkkaan 1000 euroa/kuukausi verrattuna kalliinpuoleisia.